Niinkuin ehkä esille on tullutkin, olen rämpytellyt kitaraa tovin tai toisenkin. Itse asiassa noin viisi vuotta jos melkein tarkkoja ollaan.
Historiikkiä soittamisesta
Kitaransoitto harrastukseni alkoi syystä joka on hieman unhoittunut, mutta halusin kuitenkin opetella instrumenttia joka tarjoaisi yksin soittaessakin miellyttävän harrasteen. Näinpä päädyin lyhyen akustisen vaiheen jälkeen ostamaan Ibanezin sähkökitaran ja soittelemaan raskaampaa musiikkia noin kolmen vuoden ajan.
Kaksi vuotta sitten satuin kuitenkin kuulemaan kitaraopettajani soittavan jotain erittäin eksoottista ja jopa ’’mieltä pöhäyttävää’’. Kyseinen tyyli sattui olemaan flamencoa ja (alushousujen vaihdon jälkeen) alkoikin veljeni iänikuinen Yamaha löytää uutta käyttöä ja Ibanezini jäikin pölyttymään kämppieni nurkkiin muistutuksena menneistä ajoista. Nykyään käytössäni on Cordoban GK Studio Negra –mallinen kaunotar.
(Cliche alert!) Voisin jopa kaihoisasti sanoa flamencosta – se oli rakkautta ensi kuulemalla.
Genren vaihdon aikoihin aloin myös ymmärtämään että pystyin luomaan ja mikä tärkeämpää – tahdoin luoda musiikkia.
On mainiota ammentaa uuden tyylilajin tekniikoita ja lisätä niitä omiin sävellyksiin.
Olen luonut vain muutaman ’’flamenco’’ kappaleen: kappaleita joissa on utuisesti samaa sielukkuutta kuin flamenco musiikissa. Silti rakastan ideaa soittajasta joka on kykenevä säestämään ja rytmittämään sekä luomaan melodiaa miltein samanaikaisesti. Idea yhdestä soittajasta viihdyttävänä artistina kiehtoo. Varsinkin livenä tämä soitto on hyvin lumoavaa ja koen silloin immersiota, mitä en ole kokenut missään muussa musiikkityylissä.
Muut harrasteet
En ole kuitenkaan täysin sitoutunut musiikkiin elämäntyylinä: tulen luultavastikin pitämään sitä ’’vain’’ harrastuksena.
Pidettäkööt huvit huveina.
Näin ollen elämääni kuuluu muutakin kuin musiikin soittaminen, säveltäminen ja sen kuunteleminen.
Muita harrastuksiani ovat urheilu (kamppailulajit), kesäisin purjelautailu, meditoiminen ja elokuvien katsominen. Suhtautumiseni urheiluun on kuitenkin muuttunut ja nytkin muovautumassa: nykyään näen sen enemmänkin ihmisen hyvinvoinnin osa-alueena kuin asiana jossa pitäisi kehittyä ja pyrkiä saavuttamaan jotain.
Yksi asia on silti ollut läsnä nuoruuteni ja häämöttävän aikuisuuteni ajan. Pohdiskeleminen ja asioiden jänneksyminen. En tiedä vieläkään onko kyseessä harrastus, luonteenpiirre vaiko elämäntapa, mutta silti tämä asia on muovannut käyttäytymistäni ja huomaan sen tulevan esiin musiikin ja sanoituksien luomisessa. On luontevaa kanavoida mielessä pohdittuja asioita kitaran kautta musiikiksi. Sanoittaminen tuottaa vielä toistaiseksi hankaluuksia – toistaiseksi.
Mitä ja miksi?
Mutta entäs se kysymys: Miksi kirjoitan ja mikä on tämänkin väsäelmän tarkoitus?
Noh... Sen saa vielä nähdä mihin tämä projekti alkaa muovautumaan.
Näin ainakin aluksi haen bloggaamisesta ja kirjoittamisesta väylää pohtimilleni asioille. Kirjoittaminen itsessään jo tyydyttää tarvetta puhua asioista liittyen luovuuteen.
Tulen lähitulevaisuudessa myös hankkimaan äänitysvermeitä jolla saisin purkitettua suurimman osan sävellyksistäni edes johonkin bittimuotoon ja joita voisin kuunnelluttaa ihmisille. Säveltäminen on tällä hetkellä ehkä aikaa vievin harrastukseni ja olisi mukavaa näyttää muillekin ’’työni hedelmiä’’.
Lyhykäisyydessään haen blogistani väylää esitellä kappaleitani sekä jänneksymiäni asioita.
Nyt tulen keskittymään siihen että kirjoitan edes jotain (kuulostaa hyvin kunnianhimoiselta), pääpaino tulee olemaan tajunnan virralla ja luultavasti kielioppinatsit tulevat lisäämään tämänkin sivuston heidän korjattavat nettisivut -listalleen.
Sillä välin kun odottelen heidän iskujoukkojen yllätyshyökkäystä, tulen kirjoittelemaan satunnaisista asioista kunnes hankin ne mikit ja muut äänitysvermeet.
Silloin alkaakin armottomat äänityssessiot ja niitäpä tässä olenkin jo odotellut tovin.
Silloin alkaakin armottomat äänityssessiot ja niitäpä tässä olenkin jo odotellut tovin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti